"Humans are creatures, who spent their lives trying to convince themselves, that their existence is not absurd." -Albert Camus

“The only way to deal with an unfree world is to become so absolutely free that your very existence is an act of rebellion.”
― Albert Camus

Finlandia, Finlandia,
Sinne taas matkalla oli Iivana.
Kun Molotoffi lupas' juu kaikki harosii,
Huomenna jo Helsingissä syödään marosii.
Njet Molotoff, njet Molotoff,
Valehtelit enemmän kuin itse Bobrikoff.
Finlandia, Finlandia,
Mannerheimin linja oli vastus ankara.
Kun Karjalasta alkoi hirmu tulitus,
Loppui monen Iivanan puhepulistus.
Njet Molotoff, njet Molotoff,
Valehtelit enemmän kuin itse Bobrikoff.
Finlandia, Finlandia,
Sitä pelkää voittamaton Puna-Armeija.
Ja Molotoffi sanoi että katsos torppas niin,
Tsuhna aikoo käydä meitä kraivelista kii.
Njet Molotoff, njet Molotoff,
Valehtelit enemmän kuin itse Bobrikoff.
Uralin taa, Uralin taa,
Siellä onpi Molotoffin torpan maa.
Sinne pääsee Stalinit ja muutkin huijarit,
Politrukit, komissaarit ja petroskoijarit.
Njet Molotoff, njet Molotoff,
Valehtelit enemmän kuin itse Bobrikoff.

Uraliin, taakse sen,
juoksee vanjat
kuuluu vinha läiske tossujen.

Miksi niin, Englantiin
uskoin, Stalin huokaa
hiuksiansa repien:

"Miksi Suomi kuunnellut
ei Tiltua ja Äikiää,
vaikka juttu oli soopaa
sekä tarpeeks' räikiä?"

Uraliin, Uraliin
nyt on kimpussa jo
itse Suomikin.

Auttakaa, Iivanaa
Suomen hirmut pian
sotkee koko kaalimaan

Eipä vaan, auttavan
näy vaikka jenkit tarjoo
myötätuntoaan.

Sillä japsit pistää länteen asti
minkä ennättää,
Saksa liittolaisten tonnistoja
ilmaan lennättää.

Uraliin, siin on työ
vanjat juoksee,
että tossut tulta lyö!

Syvä iskumme on, viha voittamaton,
Meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
Ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
Mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
Kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
Kuin vapaa on Suomen kansa.
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
Vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
Soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
Se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
Se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
Yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
Pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
Käsivarret jäntevät kantaa,
Yli pauhun kenttien hurmeisten
Päin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
Päin nousevan Suomen rantaa.

Kremlissänsä unta näki Isä-Stalini
Et' joka suomalaisen nimi oli Vasili,
Kaalimaata hoitelivat, balalaikkaa soittelivat,
Lauloivat, "A vot, kaikki on harašoo".

Molotoffi sanoi, kyllä tappelu nyt tyssää
Kaikki tanssii ripaskoo ja puhuu että ryssää
Paratiisi onpi tää, ken ei usko, poikki pää,
Järjestys se olla pitää, vot harašoo.

Stalinilla lipussaan on sirppi vasara,
Ja molemmilla niillä onkin oma tietonsa
Sirppi katkoo kauloja, vasaralla nauloja
Lyödään musikoitten arkkuun, vot harašoo.

Kukoistaapi rauha sekä hyvinvointi,
Kun ei muuta työtä oo kuin likvidointi
Paratiisi onpi tää, ken ei usko, poikki pää,
Järjestys se olla pitää, vot harašoo.

Mutta Kremlin unet kaikki sauhuun katoaa,
Ja herätessään Isä-Josef saa sen huomata:
Suomen poika niin kuin hullu rajan yli on nyt tullut,
Uhkaa viedä Karjalan, vot, ei balui

Minne tässä hädissä nyt päänsä pistää
On kuin rotta loukussa, ei apua näy missään
Paras ehkä olla vois, itsensä jos likvidois:
Järjestys se olla pitää, vot harašoo.