13-vuotias tyttäreni hihkui innoissaan nähdessään Apulanta-bändin kaverit Itä-Hämeessä. Tyttö kehui, kuihka pojat ovat iiihania, johon minä ihmettelin, että miten ne tuollaisen mauttoman nimen ovat ottaneet. Silloin tyttäreni alkoi kirkumaan: "Aina sä saarnaat mulle tupakasta ja kaljasta, sä et ymmärrä mitään. Niistä kukaan ei tupakoi, kukaan ei juo kaljaa ja ne käy Lahdessa huumeenvastustuskonserteissa soittamassa, ja sit sä haukut niitten nimee." Silloin oivallus tuli salamaniskun tavoin. Apulanta nuorisolle, todellakin. Oivallinen nimi! Jos Apulannan esimerkki toimii näin tehokkaasti, niin eikö se olekin apulantaa nuorison kasvulle? Voiko parempaa apulantaa nuorison kasvua ajatellen ollakkaan? Pitäkää vain nimenne Apulanta. Toivon joskus kuulevani musiikkianne jossakin, jota myös tyttäreni ylisti kovasti. Jatkakaa samaan malliin.