Hyvät kuulijat, tämä tarina kertoo Villin Lännen peläityimmästä miehestä, joka kantoi aina mukanaan hirveää asetta
Miehen nimi oli El Reino

El Reino jätti kotinsa kuusi ja puoli vuotiaana
Hän hyvästeli hänet synnyttäneen naisen joka oli hänelle kuin äiti
Matkalla maitokauppaan hän tapasi Rositan, mutta rakkaus oli onneton
Reino ratsastaa, pitkin preeriaa
Reino kasvoi silmissä reilusti yli metri kolmekymmentä senttiseksi, ratsastavaksi hirmuksi
Joka tappoi yhtä hyvin talossa kuin puutarhassa
Reino ratsastaa, pitkin preeriaa
Rosita riutui kotona kantaen El Reinon yhdeksäntoista vuotiasta lasta
Mutta El Reino ratsasti vaan
Hän piutpaut välitti perheestään
El Reinolla parta kasvoi ja pyssyt paukkui
Reino ratsastaa, pitkin pitkin preeriaa
Luoteja lensi kuin pyssyn suusta missä El Reino liikkuikin
Palkkionmetsästäjät, sheriffit kannoillaan
El Reino pelkäsi vain yhtä miestä, Ennakkoverotarkastajaa
Reino ratsastaa, pitkin preeriaa
Ammuskelun metakassa El reino karautti ratsunsa yli Rio Granden, kuuma paukkurauta kädessään
Ja talvisodan jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään
Mutta legenda elää!