PÄÄ IRTI

Giljotiini (ransk. guillotine) on mekaaninen mestauslaite, jossa putoava terä katkaisee kuolemaantuomitun kaulan.

Giljotiinin isänä pidetään ranskalaista lääkäriä Joseph-Ignace Guillotinia (1738–1814), jonka mukaan se sai nykyisen nimensä. Guillotin ei keksinyt giljotiinia, sillä samalla periaatteella toimivia teloituslaitteita oli tunnettu jo vuosisatoja aiemmin, mutta hänen vaikutuksestaan se otettiin käyttöön Ranskan vallankumouksen aikana ja se muodostui yhdeksi vallankumouksen tunnetuimmista symboleista. Giljotiinia käytettiin teloituksiin useissa Euroopan maissa aina 1970-luvulle saakka.


HISTORIA

Giljotiinin tapaisia teloituslaitteita on esiintynyt jo ennen uutta aikaa; niistä ensimmäisten arvellaan olleen persialaista keksintöä. 1200-luvulla Italiassa tunnettiin mannaia-niminen teloituslaite, johon aateliset olivat oikeutettuja. Tällaisella teloitettiin vuonna 1268 Napolissa viimeinen Hohenstaufen-suvun edustaja, Schwabenin herttua Konradin, Tagliacozzon taistelun jälkeen. Britteinsaarilla käytettiin keskiajalta lähtien samanlaisia teloituslaitteita, joita kutsuttiin Englannissa nimellä Halifax Gibbet ja Skotlannissa nimellä Scottish Maiden eli skotlantilainen neitsyt. Saksassa ”esigiljotiinista” käytettiin nimeä Fallbeil. 1700-luvulla hollantilaiset teloittivat vastaavanlaisella laitteella orjia siirtomaissaan. Ennen Ranskan vallankumousta nämä laitteet eivät kuitenkaan olleet yleisessä käytössä.

Ranskan suuren vallankumouksen aikana kansalliskokousedustaja, tohtori Joseph-Ignace Guillotin esitti vuonna 1789 ajatuksen ”yksinkertaisen laitteen” rakentamisesta teloitusten hoitamiseksi. Näin voitaisiin taata kaikille kuolemaantuomituille samanlainen, säätyasemasta ja pyövelin taidoista riippumaton, mahdollisimman nopea ja tuskaton loppu. Tuohon saakka vain aatelisilla oli ollut oikeus teloitukseen mestaamalla, kun taas aatelittomat hirtettiin tai tapettiin muilla vielä julmemmilla tavoilla. Lisäksi pyövelit tekivät usein virheitä miekalla ja kirveellä mestatessaan. Vuonna 1791 teloittamisen yhteydessä tapahtunut kidutus kiellettiin Ranskassa ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano määrättiin kaulan katkaisuksi.

Saksalaissyntyinen pianonrakentaja Tobias Schmidt suunnitteli ensimmäisen modernin giljotiinin. Prototyypin hyväksyi käyttöön tohtori Antoine Louis. Laitetta kutsuttiin aluksi pikku Louisoniksi, mutta sille vakiintui nopeasti nimi guillotine kuolemanrangaistuksen tuskattomammaksi tekemistä ideoineen ja puolustaneen Guillotinin mukaan. 25. huhtikuuta 1792 sen ensimmäinen uhri, maantierosvo ja ryöstömurhaaja Nicolas Jacques Pelletier, menetti päänsä giljotiinissa.